hiukan parempia tarinoita näkemisestä ja silmän terveydestä

- Piia, kuinka paljon on 4+3? Ekaluokkalainen tuijottaa käsiään ja alkaa laskea sormi sormelta, kuinka paljon 4+3 oikein on. Yksi, kaksi, kolme, neljä…viisi…   - Kuusi, lapsi empii.   - Aleksi, on sinun vuorosi lukea tarinan seuraava lause. Aleksi tuijottaa ahdistuneena sivulla olevia kirjaimia.   - Mmmet-s-ä…n kes-k..ell..ä on pi-e…ni taa-l…o. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Aleksi lukee koulussa ääneen, mutta on ensimmäinen kerta, kun luokkakaverit eivät naura. Piia taas ei tykkää matematiikasta. Laskeminen on vaikeaa eikä se ole kivaa. Monesti lukemisen vaikeudet ja innostamattomuus matikassa lyödään lokeroon ”Kun ei sitä kiinnosta”. Lukihäiriöt, oppimisvaikeudet ja keskittymisvaikeudet ovat kuitenkin osa monen lapsen arkipäivää. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi hän ei osaa laskea yhtä hyvin kuin viereisellä penkillä istuva oppilas tai miksei lukeminen maistu. Naapuripulpetin kaveri kun tykkää lukea kotonakin kirjoja. - Harva...

Jopa yli 40% ihmisistä kärsii kuivista silmistä jossain vaiheessa. Aiemmin vaiva oli tyypillinen ikääntyvillä henkilöillä, mutta nykyään myös monet nuoret kärsivät kuivan silmän oireista. Kuivaan silmään tarttuu helposti kaikki ilmassa olevat epäpuhtaudet aiheuttaen kiusallista vaivaa. Silmien kuivuminen on kyynelnesteen vähyyden tai sen heikkolaatuisuuden aiheuttama tila. Tyypillisiä kuivan silmän oireita ovat silmien punoitus, kirvely ja polttelu. Monet kuvaavat oireita roskan tai hiekan tunteena silmissä. Äkkiseltään oudolta tuntuva, mutta hyvin tyypillinen kuivien silmien oire on ylenmääräinen silmien vetisyys. Kyynelnesteen tärkeimpiä tehtäviä on suojata silmää ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten tuulelta, viimalta, savuilta ja muilta ilman epäpuhtauksilta. Kun kyynelnestettä ei ole riittävästi tai sen laatu on huono, ei silmän pinnalle muodostu ehjää suojaavaa pintaa. Tällöin pienetkin tekijät kuten kylmä ilma pääsee ärsyttämään tuntoherkkää silmän pintaa ja syntyy refleksin...

Keskittymisellä, oppimisella ja toiminnallisella näöllä on selvä yhteys. Me aikuisetkin huomaamme sen pitkän työpäivän aikana, kun silmien väsyessä keskittyminen työtehtävään herpaantuu ja tarvitsemme kahvitauon. Pienellä koululaisella ei ole kesken oppitunnin mahdollisuutta lähteä kaakaolle, milloin hänen keskittyminen herpaantuu näköjärjestelmän väsymisen vuoksi. Oppiminen on näköpeliä. Noin 75–90% oppimisesta luokkahuoneessa tapahtuu näkemisen avulla. On sanomattakin selvää, että ongelmat näkemisessä aiheuttavat tällöin ongelmia lapsen jaksamisessa. Näkeminen on ehdottomasti tärkein aistimme, josta pitää huolehtia. Näöstä huolehtiminen ja hyvän, toimivan näkemisen ylläpito on ensiarvoisen tärkeää erityisesti lapsilla, joiden näkö on vasta kehittymässä. Jos lapsen toiminnallista näköä ei hoideta kuntoon ennen kymmentä ikävuotta, se vaikuttaa koko hänen loppuelämäänsä. Ei riitä, että lapsi näkee hyvin kauas ja lähelle. Silmien tulee toimia yhdessä eli toiminnallisen näö...

Nykyaika asettaa silmille ja näkemiselle entistä enemmän vaatimuksia. Kun vielä parikymmentä vuotta sitten puhuttiin lähinäkemisen tarpeista, tarkoitettiin pääasiassa kirjojen ja lehtien lukemista. Nykyään katseemme on kohdistettuna lähietäisyyksillä oleville näytöille suurimman osan päivästä. Iästä riippumatta luemme, katsomme ja työskentelemme erilaisten näyttöjen parissa lähes koko valveillaoloaikamme. Tämä koskettaa jokaista ikäluokkaa, mutta suurin näön kuormitus on nuorilla, jotka tuntuvat liimanneen älypuhelimen kämmeneensä ja joiden katse on aamusta iltaan nauliintuneena siihen. Vaikka me aikuiset haluaisimme estää nuorten jatkuvan kännykän tuijottamisen, niin me olemme jo hävinneet sen ottelun ja siihen on yhtenä merkittävimpänä syynä se, että me itse olemme täysin samanlaisia. Opiskelin optikoksi 90-luvulla, jolloin opetettiin, että lähinäköongelmia aiheuttavat ongelmat eli aikuisnäköoireet alkavat noin 45 vuoden iässä.  Nykyään määrätään lähilaseja jo teineillekin!...