Näköongelmilla merkittävä vaikutus koulumenestykseen
- Piia, kuinka paljon
on 4+3?
Ekaluokkalainen tuijottaa käsiään ja alkaa laskea sormi
sormelta, kuinka paljon 4+3 oikein on. Yksi,
kaksi, kolme, neljä…viisi…
- Kuusi, lapsi empii.
- Aleksi, on sinun
vuorosi lukea tarinan seuraava lause.
Aleksi tuijottaa ahdistuneena sivulla olevia kirjaimia.
- Mmmet-s-ä…n
kes-k..ell..ä on pi-e…ni taa-l…o.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Aleksi lukee koulussa ääneen,
mutta on ensimmäinen kerta, kun luokkakaverit eivät naura.
Piia taas ei tykkää matematiikasta. Laskeminen on vaikeaa
eikä se ole kivaa.
Monesti lukemisen vaikeudet ja innostamattomuus matikassa
lyödään lokeroon ”Kun ei sitä kiinnosta”.
Lukihäiriöt, oppimisvaikeudet ja keskittymisvaikeudet ovat kuitenkin
osa monen lapsen arkipäivää.
Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi hän ei osaa laskea
yhtä hyvin kuin viereisellä penkillä istuva oppilas tai miksei lukeminen
maistu. Naapuripulpetin kaveri kun tykkää lukea kotonakin kirjoja.
- Harva yhdistää, että lukihäiriöt ja oppimisvaikeudet
voivat johtua näkemisen ongelmista, lasten näkemiseen perehtynyt Brilletin
optometristi Pasi Hiukka kertoo.
- Aina kun puhutaan lasten näkemisestä, puhutaan
perinteisesti siitä, että näkeekö lapsi koulussa taululle. Se ei mielestäni ole
nykypäivänä ongelma. Kun lapsi huomaa, ettei näe taululle tai näe televisiota,
hän kertoo vanhemmille ja ohjautuu näöntutkimukseen, Pasi tarkentaa.
Optometristi Pasi Hiukka |
Oppimisvaikeudet ja lukihäiriö eivät kuitenkaan ole asioita,
joista ohjaudutaan näöntutkimukseen. Se on ongelma.
- 70% väestöstä on kaukotaitteisia eli plussavirheisiä, ja
silloin kun sitä on, se vaikuttaa lähinäkemiseen eli lukemiseen ja sitä kautta
oppimiseen, Pasi selostaa.
Ongelma on vielä merkittävämpi alle 10-vuotiailla, joilla
näön kehittymisestä johtuen silmässä on yleensä hieman plussaa, josta seuraa
helposti ongelmia näkemisen mukauttamisessa lähelle.
- Koulussa pitäisi opetella lukemaan ja lukemista oppiessa
silmiä aletaan käyttää entistä enemmän. Silmät joutuvat tekemään kovasti töitä.
Jos siellä on edes vähän kaukotaitteisuutta, lapsen silmä voi väsyä nopeasti,
mikä johtaa siihen, että oppiminen saattaa viivästyä – sen takia, että näkö on
huono. Lukeminen jää sen takia, kun ei jaksa lukea. Ei sen takia, että olisi
tyhmä tai ei kiinnosta.
On sanottu, että suomalaiset lapset saavat varaslähdön
lukemiseen, koska suomen kielen lukeminen on helppo oppia: sitä luetaan ja
lausutaan samoin kuin kirjoitetaan. Moinen etulyöntiasema muihin kieliin
verrattuna.
Aleksilla ei ollut etulyöntiasemaa. Ei ollut Piiallakaan. Heidän
oppimisvaikeuksia ja lukihäiriöitä ei aluksi osattu yhdistää huonoon näköön.
- Alle kouluikäisillä on tärkeää seurata, että silmät
kehittyvät samaa vauhtia ja tämä hoituu nykyään aika kivasti
neuvolajärjestelmän kautta, Pasi toteaa.
Seurantavaihe, joka jää vajavaiseksi tapahtuu 7-10 ikävuoden
aikana. Aikana, jolloin luodaan pohjaa koulumenestykselle.
- Jos lapsella on esimerkiksi +3 taittovirhe eli hän ei näe
vaivattomasti lähelle ja hänen pitää koulun näkötestissä lukea pikkuprinttiä,
pystyy lapsi hetkellisesti luettelemaan jopa pienimmän tekstin. Aikuinen siis
havaitsee, että lapsi pystyy lukemaan läheltä ja jos lapselta kysytään, että
näkeekö hän pienen tekstin niin kyllä, lapsi näkee sen. Hetkellisesti.
Silmä tekee kuitenkin hirveästi töitä eikä jaksa tehdä niin
pitkään.
- Lapsen näkemistä lähelle ei voi testata sillä, että
näkeekö lapsi lukea pientä tekstiä, vaan näkö pitää tutkia kunnolla näöntutkimuksessa.
Näöntutkimuksessa selvitetään, kuinka helposti lapsi näkee pienen tekstin, Pasi
lisää.
Päänsärky ja siitä johtuva kiukkuisuus ovat yleisiä
lukihäiriön ja oppimisvaikeuksien oireita.
- Varsinkin jos otsa-ohimon seudulla on kipua, voi kyseessä
olla ongelmia näössä.
ADHD:n ja näkemisen yhteys
Keskittymisvaikeudet ovat toinen yleinen ongelma lasten keskuudessa.
Myös tällä on tutkittu yhteys näkemisen kanssa, mutta usein vanhempi tai
opettaja ei tunnista ongelmaa eikä siten osaa auttaa.
- Kun epäillään, että lapsella on keskittymishäiriöitä tai
ADHD, hypätään heti lääkärinvastaanotolle lääkkeiden perässä ja mennään turhan
helposti ääripääratkaisuihin, Pasi hieman kärjistäen toteaa nykymenosta.
Yhdysvalloissa todettiin sama ongelma ja luotiin uusi välivaihe
prosessiin. Kun lapsella epäillään ADHD:tä, hänet ohjataan ensin optometristin
perusteelliseen näöntutkimukseen.
- Jos näkö on kunnossa, mennään eteenpäin. Tämä on helppo ja
ketterä poissulkumenetelmä, joka puuttuu Suomessa, Pasi kertoo.
- Tiedetään, että ADHD:llä ja näöllä on yhteys, mutta
ongelmaan ei ole vielä kunnolla tartuttu. Mikä pahinta, jos mennään heti
ääripääratkaisuun eli lääkitykseen, on ADHD-lääkkeiden sivuvaikutuksena silmän
tarkentamiskyvyn heikkeneminen. Kun lapsi ei pysty tarkentamaan lähelle, hän ei
jaksa keskittyä ja näin esiintyy keskittymisvaikeuksia. Lapsella todetaan ADHD,
hän saa lääkkeet, ja nämä entisestään heikentävät tarkennus- ja
keskittymiskykyä.
Ollaan oravanpyörässä, jossa hoidetaan oireita eikä syytä.
Asiaa ei auta se, että kirjoja luettiin ennen noin 50 sentin
päästä, mutta nykyään kännykkä on jopa 10 sentin päässä kasvoista. Lyhentynyt
lukuetäisyys rasittaa ja kuormittaa silmää enemmän.
- Tähän vanhemmat ja nuoret voisivat kiinnittää huomiota, Pasi
muistuttaa.
- Ja ruutuvapaa-aika. Lapsen silmät stimuloituvat eri
tavalla, kun ei koko aikaa tuijota lähelle.
Jos lähelle kuitenkin tuijottaa, kannattaa tarkistuttaa,
että siihen tuijottaa oikeiden vahvuuksien takaa ja silmiä rasittamatta –
varsinkin koulunpenkillä.
Kuka tutkii kouluikäisen lapsen näön?
* Lapsen näkemiseen perehtynyt ja sykloplegisten
tippojen käyttöoikeuden omaava optometristi.
* Jos optometristi epäilee
tutkimuksensa perusteella alle 8-vuotiaan tarvitsevan silmälasit, hän ohjaa
tutkittavan silmälääkärin vastaanotolle.
* Samoin toimitaan, jos optometristi
löytää asiakkaalta tutkimuksessaan jotain normaalista poikkeavia muutoksia.
Jos lapsellasi on näitä oireita, näöntutkimus on tarpeen:
* Oppimisvaikeudet: Näöntutkimus on tässä tapauksessa helppo
poissulkumenetelmä. Jos näkö on ok, on sitten helppo siirtyä muihin
tutkimuksiin.
* Keskittymisvaikeudet: Jos lapsi ei jaksa keskittyä
opiskeluun tai lukemiseen, voi vika olla näössä. Lapsella voi myös olla ADHD, jolla
on näkemisen kanssa selvä yhteys. Voi olla, että lapsen keskittyminen
lukemiseen herpaantuu jos näössä on ongelmia ja se heijastuu käyttäytymisessä.
* Likinäköisyys: Jos lapsi ei näe kauas, on näöntutkimuksen
aika. Tämän lapsi osaa useimmiten todeta itse.
* Päänsäryt: Varsinkin säryt otsa-ohimon seudulla voivat
olla oireita näköongelmista.
* Haasteet lukemisessa: Jos lukeminen ei maistu, voi näössä
olla ongelmia.
Kommentit
Lähetä kommentti