Valinnanvapaus parantaisi silmäterveyspalveluiden laatua

Paljon negatiivista julkisuutta saaneessa sote-uudistuksessa on myös positiivisia puolia, joita ei juuri ole tuotu esille. Edustamallani silmäterveysalalla uudistuksen mahdollisuudet liittyvät ennen kaikkea sen sisältämään ajatukseen asiakkaiden valinnanvapaudesta. Oikealla tavalla toteutettu valinnanvapaus on iso mahdollisuus optikkoliikkeille ja mahdollistaa myös uudistuksella tavoitellut valtiontalouden säästöt.

Uudistuksen toteutuksessa on otettava huomioon alueelliset erot esimerkiksi Rovaniemen ja pääkaupunkiseudun välillä. Täällä Pohjois-Suomessa olennaista on, että palvelutarjoajien määrän kasvaminen paikkaisi vähäisten resurssien ja kasvavien asiakasmäärien kanssa painivaa julkista palvelua. 

Siksi on toivottavaa, että palveluntarjoajia olisi täällä riittävästi, jotta asiakkaiden valinnanvapaus oikeasti toteutuisi.
Asiakkaille tärkein hyöty on, että useampi palveluntarjoaja ja vapaus valita niiden välillä luovat kilpailua, mikä puolestaan parantaa palveluiden laatua. Lisäksi hoitoon pääsy nopeutuu, kun rovaniemeläinen asiakas voi käydä hoitamassa esimerkiksi kaihileikkauksen Oulussa, jossa leikkauksia tekeviä palveluntuottajia on useampia.

Valinnanvapaus tuo meille optikoille sekä mahdollisuuksia että velvollisuuksia. Luotettavan terveydenhuollon toimijan henkilökunnan ammattitaidon ja koulutuksen on oltava kohdallaan ja nykyaikaista. Pelkkä perinteinen optikon koulutus ei enää riitä, vaan optikon tulee olla koulutettu myös tutkimaan silmän terveyttä ja tunnistamaan silmäsairaudet. Esimerkiksi meidän optikkomme ovat käyneet silmäterveyden tutkimiseen painottuvan erikoiskoulutuksen, jonka myötä optikoillamme on mustuaista laajentavien diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus.

Nykyaikaisen optikkoliikkeen on pystyttävä tarjoamaan asiakkailleen muutakin kuin näöntarkastuksia. Sote-optikon palveluvalikoimaan kuuluvat näöntutkimusten lisäksi muun muassa silmän terveystarkastukset, silmänpaineen mittaukset, silmänpohjan kuvaukset, kuivasilmä-tutkimukset ja näkökenttätutkimukset. Tiivis yhteistyö silmälääkärin ja optikon välillä on olennaista.

Nykyinen optikon koulutus antaa osaamisen silmäterveyden tutkimiseen ja silmäsairauksien tunnistamiseen. Kun optikko epäilee potilaallaan olevan jokin silmäsairaus, niin perinteisesti hän on suositellut potilaalleen silmälääkärin tutkimusta. Ns. Suomen mallissa yksityisvastaanottoa pitävät silmälääkärit pitävät vastaanottoa optikkoliikkeissä. Potilaan käydessä yksityissilmälääkärillä hän saa Kela-korvauksen lääkärinpalkkiosta, mikä pienentää hänen omavastuuosuuttaan. Varsinkin täällä Lapissa on julkisen puolen silmälääkärille resurssipulasta johtuen lähes mahdoton päästä.

Nyt esillä olleessa valinnanvapauden mallissa optikon epäillessä asiakkaalla olevan jokin silmäsairaus, asiakkaan tulisi käydä  omassa sote-keskuksessaan yleislääkärin vastaanotolla saadakseen maksusetelin silmälääkärille. Asiakkaan kannalta tuntuu täysin  turhalta käydä sote-keskuksessa toteamassa sama asia, joka on jo todettu optikon vastaanotolla. Varsinkin, kun yleislääkäreillä ei ole samanlaisia tutkimusvälineitä eikä silmän erikoistuntemusta kuin optikoilla. Sote-keskus on turha ja kallis välikäsi optikon ja silmälääkärin välillä.

Säästöjä ja sujuvuutta tulisi, kun asia hoidettaisiin digitaalisesti esimerkiksi Kanta-palvelun kautta. Tällöin optikko voisi silmäsairauden tunnistaessaan pyytää sote-keskukselta maksusetelin asiakkaan silmälääkäritutkimusta varten. Näin hoitoketju toimisi  jouhevasti katkeamattomana, ja asiakas siirtyisi helposti optikolta silmälääkärille. Merkittävin etu tästä olisi potilaalle, joka saisi nopeammin mahdollisen silmäsairausdiagnoosin, ja hoito pystyttäisiin aloittamaan ilman turhia viivytyksiä.

Pasi Hiukka, optometristi, Brillet, Rovaniemi