Ruokavalio vaikuttaa silmien hyvinvointiin

Jopa yli 40 % ihmisistä kärsii kuivista silmistä jossain vaiheessa. Aiemmin vaiva oli tyypillistä ikääntyvillä henkilöillä, mutta nykyään myös monet nuoret kärsivät kuivan silmän oireista.

Kuiva silmä

Valtoimenaan vetistävä silmä kärsii kuivuudesta

Kuivasilmäisyys on kyynelnesteen vähyyden tai sen heikkolaatuisuuden aiheuttama tila. Tyypillisiä kuivasilmäisyyden oireita ovat silmien punoitus, kirvely ja polttelu. Monet kuvaavat oireita roskan tai hiekan tunteena silmissä. Äkkiseltään oudolta tuntuva, mutta hyvin tyypillinen kuivasilmäisyyden oire on ylenmääräinen silmien vetisyys. Kyynelnesteen tärkeimpiä tehtäviä on suojata silmää ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten tuulelta, viimalta, savuilta ja muilta ilman epäpuhtauksilta. Kun kyynelnestettä ei ole riittävästi, tai sen laatu on huono, ei silmän pinnalle muodostu ehjää suojaavaa pintaa. Tällöin pienetkin tekijät kuten kylmä ilma pääsee ärsyttämään tuntoherkkää silmän pintaa ja syntyy refleksinomainen ylenpalttinen kyynel eritys. Kuiva ja epätasainen silmän pinta ei myöskään taita valoa säännöllisesti, joten kuivasilmäinen henkilö voi kokea kuvan samentuvan hetkeksi ja kirkastuvan jälleen räpäytyksen jälkeen.

Silmien kuivumista aiheuttavat monet tekijät. Kuivasilmäisyyttä tavataan perussairautena reumaa tai Sjögrenin syndroomaa sairastavilla potilailla. Kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes, allergiat ja monet ihosairaudet saattavat myös aiheuttaa kuivan silmän oireita. Lääkeaineista mm. beetasalpaajat, verenpainelääkkeet, allergia- ja silmänpainelääkkeet aiheuttavat monille vaivoja.

Silmien kuivuus liittyy myös silmien luonnolliseen ikääntymiseen, sillä kyyneleritys vähenee iän myötä ja on yleensä heikompaa naisilla. Myös ulkoiset tekijät kuten kuiva sisäilma, ilmastointi ja näyttöpäätetyöskentely kuivattavat silmiä. Runsas puhelimen ja tablettien käyttö aiheuttaa myös nuorille kuivan silmän oireita. Lähelle katsoessa räpyttelytiheys jää liian vähäiseksi ja siksi silmät pääsevät kuivumaan helposti.

Myös yksipuolinen ruokavalio vaikuttaa kyynelnesteen määrään ja laatuun. Varsinkin erilaisten ravinnosta saatavien öljyjen ja vitamiinien merkitys on suuri.

Miten kuivasilmäisyyttä yleensä hoidetaan?

Kuivasilmäisyyden hoitona tai oireiden lievittämisenä käytetään yleensä keinokyyneleitä eli silmän pintaa suojaavia ja voitelevia silmätippoja. Tippojen käytön tulisi olla riittävää ja säännöllistä, jotta niistä saadaan apua oireisiin. Yksi tippa silloin tällöin ei riitä. Tippahoidossa on vain se ongelma, että ne eivät hoida varsinaista kuivasilmäisyyden syytä vaan ainoastaan oiretta.

Kuivasilmäisyyteen jo pitkään perehtynyt optikko Aija Hirsimäki on todennut myös ruokavalion vaikuttavan suuresti silmien hyvinvointiin.

– Tiettyjen rasvahappojen puute voi aiheuttaa kyynelnesteen liiallista vesimäisyyttä. Esimerkiksi dieetit ja allergiat estävät elimistöä saamasta tarpeellisia ravintoaineita, mutta usein arkiruoassakin ravintoarvot jäävät heikoiksi, Hirsimäki valottaa ja jatkaa että silmille terveellisiä ravinnonlähteitä ovat muun muassa siemenet, pähkinät ja mantelit sekä tietynlaiset öljyt ja marjat.

Näiden saaminen arkiruoasta voi tuntua haasteelliselta; suositushan tarkoittaa, että päivittäin pitäisi syödä mm. kourallinen tyrnimarjoja ja mustikoita. Toisaalta, kun sama määrä puristetaan öljyksi, on saanti huomattavasti helpompaa. Siksi Hirsimäki on ollut mukana kehittämässä optikkoliikkeissä myytävää Kuivan Silmän Omega-ravintolisää, jonka vaikuttavia aineita ovat luomutyrnimarjasta saatava Omega7-rasvahappo, mustikan antosyaani ja B-2 vitamiini.

Kuiva silmä

Kuivan Silmän Omega auttaa kuivan silmän oireisiin
Kuivan Silmän Omega-ravintokapseleita saat mm. Brilletistä ja www.brillet24.fi – verkkokaupasta.

Lue lisää aiheesta

www.kuivansilmanomega.fi

www.youtube.com

www.terveena.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Parhaimmillaan silmälasit voivat olla kuin koruja, karkkeja tai koristeita

Värianalyysilla oikeaa väriä elämään. Katso, kuinka Tuija löysi oikean värivuodenajan

EOE Eyewear toi Bril­le­tin va­li­koi­miin kier­rä­tet­tä­vät lasit